Keskustelu /Ei NATO:lle rauhan puolesta!

...ei enää riitä on Suomen liittouduttava Venäjän(ei Naton) kanssa.

Luonnollisesti. Onhan Venäjä maantieteellisesti paljon lähempänä kuin Nato. Naton "keskus" on kuitenkin Yhdysvalloissa asti, lähes toisella puolella maapalloa.

Toivottavasti suurvallat kuitenkin ymmärtävät säilyttää puskurivyöhykkeen välissään.

Naurettavaa käyttää tätä syynä NATO-vastaisuudelle. Tämän juuri pitäisi olla esimerkkinä siitä miten epävakaa valtio meillä naapurinamme on.

Ehkä tämä onkin juuri osoitus siitä, miten käy kun ei olla NATO:n jäseniä. Pääsee Venäjäkin riehumaan vapaasti, kun tietää ettei kukaan aio tulla väliin.

Meillä on jo tarpeeksi hyvä liitto muiden maiden kanssa, tarkoitan EU:ta. Myös meillä on sopimus jo NATO:n kanssa jostain ilmatuesta tai jostain. Me ei hyödytä pätkääkään NATO-jäsenyydestä.

Iiro Wasen voisi vähän valaista lisää tuosta "jostain ilmatuesta tai jostain"? Ei ole mun korviin kantautunut yhtään mitään tuollaisesta. Ja jännästi Baltian maat Natoon menivät, mutta eipähän sielläpäin mitään sotaa ole tullut. Venäjällä ei ole enää mitään oikeuksia sotkea näppejään suomalaiseen politiikkaan.

En tarkoita itse ihannoida tai hyväksyä Venäjän politiikkaa. Fakta on kuitenkin se, että Venäjä tekee paluuta suurvallaksi. Toinen suurvalta USA on jo pitkään rellestänyt Lähi-Idässä aivan miten sattuu. Nyt se sitten suurena "moraalinvartijana" ei hyväksy Venäjän rellestämistä naapurimaassaan. Lähi-Itä on kuitenkin aika kaukana USA:sta.

Natoon liittymisessä on kyse nimenomaan liittoutumisesta USA:n voimapolitiikan kanssa. Perustelut Naton puolesta eivät ole hyväksyttäviä, jos sitä verrataan Baltian maihin. Tietenkin Baltian maat ovat saaneet olla rauhassa hyvin lyhyen Nato historiansa takia, koska Venäjä on ollut heikko. Ongelmia alkaa syntymään kun Venäjän valta-asema maailmanpolitiikassa tässä koko ajan vahvistuu. Katainenkin on kuuluttanut realismia Venäjä-keskustelussa. Eikö se juuri ole realismia, että Venäjä ei tykkää Naton levittäytymisestä rajoilleen??? Jospa lopetaan sokeasti Yhdysvaltojen perseennuoleminen ja nuollaan välillä Venäjänkin persettä. Sitähän tämä pikkuruisena itsenäisenä valtiona oleminen on, isompien perseennuolemista oikeassa suhteessa.

Johan sitä nuoleskeltiin itänaapuria yli 40 vuotta, eiköhän se vähäksi aikaa riittänyt. Ja tuosta jenkkien perseennuolennasta en oikein tiedä, esimerkkinä Halonen jota ei kauhean "jenkkimieliseksi" voi kutsua.

En itsekään pidä USA:ta minään maailmanpelastajana, virheitä ovat hekin tehneet, esimerkiksi nyt Irakin sota. Kuitenkin on mielestäni valittava kahdesta pahasta pienempi, tässä tapauksessa Yhdysvallat, kun naapurissa on sotilasmenoihin koko ajan lisää satsaava, demokratiakehitykseltään kaikkea muuta kuin vakaa suurvalta. Ja Natoon kuuluminen on paljon parempi vaihtoehto kuin tällaisena "melkein puolueettomana mutta ei sittenkään" maana oleminen. Nato-maille ei käydä urppimaan läheskään niin helposti kuin puolueellisille mutta liittoutumattomille maille, kuten Georgialle.

Ei Natosta pois pysyminen tarkoita automaattisesti sitä että olemme vaarassa tai Venäjän puolella. Mutta mutta toi mitä Patrizio sanoi on hyvin järkevää.

Jos Venäjä hyökkää on taas aika kaivaa sukset ja kiväärit esiin.

Niin, JOS Venäjä hyökkää. Heillä ei ole vieläkään mitään syytä hyökätä ja muutenkin Suomen ja Venäjän välit ovat tällä hetkellä kohtalaiset. He eivät hyödy siitä mitenkään ja heillä on paljon muitakin naapurimaita.

Hyvä, että keskustelu on ainakin käynyt kiivaana.

Nimenomaan on totta, mitä Mikko Saarinen sanoi: "Nato-maille ei käydä urppimaan läheskään niin helposti kuin puolueellisille mutta liittoutumattomille maille". Natoon liittymällä saadaan varmasti muutama vuosi elellä rauhassa, mutta sitten KUN käydään urppimaan niin rysähtää ja kunnolla! Pieni "urppiminen" on vain tällaisena pienenä maana hyväksyttävä. Esimerkiksi Suomi tekee pieniä myönnytyksiä Venäjälle ja Ruotsi tekee pieniä myönnytyksiä Natolle. Tällöin Suomen ja Ruotsin väliset ristiriidat maailmanpolitiikassa pysyvät pieninä eikä sota näiden maiden (ja maailman) välille pääse syttymään.

Natoon liittymällä vedetään jyrkkä raja USA:n ja Venäjän voimapolitiikan välille. Tällä rajalla syntyy pakostakin konflikteja kun ei puskurivyöhykettä ole enää välissä. Silloin soditaan ja kunnolla. Eikä sinne rajalle tule jenkit automaattisesti sotimaan, mutta suomalaiset kylläkin. Asutaanhan me tässä Venäjän naapurimaassa eikä jenkit.

Yhdysvallat on jo aloittanut voimatasapainon horjuttamisen rakentamalla ohjuskilven Puolaan. Tällä se ikään kuin hakee kolmatta maailmansotaa. Venäjä voidaan nähdä jopa rauhan puolustajana pitämällä Georgia puskurivyöhykkeessä, eikä päästämällä sitä USA:n suoraan vaikutusalueeseen.

Eihän ohjuskilpi suoranaisesti ole suunnattu Venäjää vastaan, mutta välillisesti kylläkin. Tällä ohjuskilvellä USA haluaa esimerkiksi Iranin pois Venäjän vaikutusalueesta väkisin. Nythän Iranin politiikka öljykaupassa on paljon suopeampaa Venäjälle kuin Yhdysvalloille (esim dollarit eivät kelpaa Iranin öljypörssissä, mutta ruplat kyllä). Ohjuskilpi mahdollistaa Iranin valtaamisen, vaikka Iran saisi ydinaseen hankittua.

Mitäs 40 vuoden Venäjän perseennuolemisella saavutettiinkaan? Saatiin elää rauhassa ja kehittyä köyhästä maatalousyhteiskunnasta maailman kilpailukykyisimmäksi valtioksi. Taisi jotain hyötyäkin olla Venäjän perseennuolemisesta 40 vuotta...